Vuosi 1968 oli kansainvälisen vastarinnan huipentuma maailmalla, mutta myös suomalaisen liikehdinnän kohokohta.

Imperialismin kanssa liittoutumiseen houkuttaa paremmat suhteet ja taloudelliset intressit. Tavalliselle ihmiselle lähteminen sodan tielle toisi vain uhkia.

Vaalilain uudistusta ehdottanut toimikunta jätti erimielisen esityksen oikeusministeri Tuija Braxille Murroksen mennessä painoon. Radikaalein muutos vaalilakiin olisi kaksinkertainen äänikynnys. Valtakunnallinen äänikynnys on 3,5 prosenttia ja lisäksi on vaalipiirikohtainen äänikynnys, 12 prosenttia.

Venezuelassa käydään jatkuvaa keskustelua maan poliittisesta linjasta. Juha Lievonen pohtii presidentti Hugo Chavezin puolueen linjauksia.

Näsijärven kautta läpimurron tehneen punaisen kolonnan johtomiehistä on näihin päiviin ollut epäselvyyttä. Alkuun

Karl Marxin ajatukset ovat hyvä lähtökohta, jos halutaan esittää vaihtoehto kapitalismille ja muuttaa maailmaa, kirjoittaa Alex Callinicos.

ETC. Ihmisoikeuksia on puolustettava. Mutta tarkoittaako niiden puolustaminen Tiibetissä Dalai Laman tukemista? Näin kysyy Ruotsissa ilmestyvän ETC-lehden päätoimittaja Johan Ehrenberg ja toteaa, että Kiinan sorron Tiibetissä on tietenkin loputtava ja että on selvää, että kansalla on oikeus demokratiaan. Hän kysyy edelleen, mitä tarkoittaa tunnus "vapaasta Tiibetistä".

Raportti kertoo Irakin sodan ja miehityksen tuhonneen maan terveydenhuollon.

On tunnettua, että punaiset karkulaiset veivät mukanaan huomattavan omaisuuden verran arvoesineitä ja mm. kultaharkkoja, jotka oli takavarikoitu tamperelaisista pankeista. Tätä tekoa on valkoinen porvaristo surkutellut ja parkunut äärimmäisen roistomaisena tekona. Merkille pantavaa on, että tuhansien vainajien keskellä alkoi itkeminen omaisuuksien perään. Toisaalta reaktion ymmärtää sitä kautta, että porvaristo nousi punaista valtaa vastaan juuri omaisuuksien menettämisen takia tai sen pelossa.

Tampereella käytiin yksi luokasodan tärkeimmistä taisteluista 90 vuotta sitten.

Aina kun talouskriisi syntyy, se esitetään poikkeamaksi muuten tasapainoisessa järjestelmässä. Chris Harman tarkastelee äskettäisen luottokriisin juuria ja seurauksia ja selittää, miksi kriisit itse asiassa ovat kapitalismin luontainen piirre.

Viime aikoina on kovasti murehdittu marsalkka Manneheimin julkikuvaan tulleita joillekin piireille sopimattomia piirteitä. Katarina Lillqvistin hieno animaatio Uralin perhonen nostatti melkoisen spekulaatioaallon liittyen Mannerheimin seksuaalisiin taipumuksiin ja toimiin Tampereella keväällä 1918. Esiin ovat marssineet useat kansanedustajat ja elokuvaa on syytetty vanhojen haavojen aukirepimisestä.

Atena-kustannus julkaisi alkuvuodesta varsin mielenkiintoisen Tamperetta keväällä 1918 kuvaavan teoksen Tampere tulessa 1918. Kirjan toimittajat Timo Malmi ja Ari Järvelä antavat täydellisesti äänen aikalaisten muistelmille ja päiväkirjamerkinnöille, eivätkä itse juuri spekuloi tapahtumia tai tee niistä omia johtopäätöksiä.

Tiibetin kapinat ovat olleet levottomimpia vuosikymmeniin. Ne osuvat Kiinalle hyvin kiusalliseen ajankohtaan.

Brittein saarilla jalkapalloon suhtaudutaan vakavasti. Ei ole samantekevää minkä joukkueen valitsee suosikikseen ja seuralle pysytään uskollisena hautaan saakka vaikka miten heikosti menisi. Kannattajat ovat viime vuosina joutuneet kummastelemaan lajin ympärillä pyörivää massiivista bisnestä. Kun tarpeeksi suuri könttä rahaa lyödään tiskiin voi kenen tahansa suosikkiseura päätyä jonkun ökymiljonäärin omistukseen. Sijoittajat ja muut onnenonkijat eivät yleensä lotkauta korvaansa jos seuran fanit heiltä jotakin toivovat tai vaativat. Kuitenkin juuri uskolliset kannattajat ovat se ryhmä, joka joukkueita pitää pystyssä vaikeinakin aikoina.

TIEDONANTAJA. Tiedonantajalle kyse ei lainkaan ole oikeasta kansannoususta. SKP:n äänenkannattaja puolustaa lojaalisti kiinalaista kapitalismia luotsaavaa veljespuoluetta ja toteaa, että Tiibetissä on, totta maar, tietysti kyse vain ja pelkästään CIA:n juonista. Tämänkaltaisten syytösten pitäisikin olla tuttuja kommunisteille, sillä lokakuun vallankumousta epäillään vieläkin saksalaisten rahoittamaksi.

Asuntojen hinnat ovat nousseet pää-kaupunkiseudulla 60 % vuodesta 1995. Asukasliiton puheenjohtaja Herkku Hernesniemi vaati valtiota rakentamaan vuokra-asuntoja kasvukeskuksiin.

Vuokra-asuntomarkkinat ovat 90-luvulta alkaen raaistuneet jo melkolailla epäinhimillisiksi. Varsinkaan suurempien kaupunkien hintataso ei sovi kaikkien kukkarolle. Yleensä asuntoa hakiessa tutkitaan vuokralle haluavan taustoja. Ainakin yksityisiltä vuokraajilta vastataan kyselyyn "katsotaan joku toinen kerta", jos hakijalla ei ole vakituista työpaikkaa ja kohtuullisia tuloja.

Vaalikampanjan kiristyessä ehdokkaat alkavat usein lausumaan kommentteja, joilla tavoitellaan poliittista keskustaa omien kannatuksen varmistuttua.