Suomen hallitus hätiköi yliopistouudistusta, jota markkinoidaan tarpeella lisätä kansainvälistä kilpailukykyä, yliopistojen rahoitusta ja akateemista itsenäisyyttä. Käytännössä rahoitus ei valtaosalla yliopistoista lisäänny vaan vähenee, jo valmiiksi mainio kansainvälinen kilpailukyky rapistuu, eikä akateeminen itsenäisyys toteudu ainakaan uudistuksen lippulaivassa Innovaatioyliopistossa.

Huolimatta siitä, että vastustaa sotaa, Obama on sitoutunut Yhdysvaltojen imperialismiin, kirjoittaa Alex Callinicos

Suomessa hyvinvointivaltio on perustunut hyvin pitkälti laajaan julkiseen sektoriin sekä valtion että kunnallisella tasolla. Porvarihallitus on kuitenkin romuttamassa tätä niin kutsutun Valtion tuottavuusohjelman kautta.

Kymmenet tuhannet työläiset suljettiin vankileireille sisällissodan päätyttyä.

SDP:n uumoiltiin ennen puoluekokousta siirtyvän vasemmalle, mutta uuden puheenjohtajana myötä puolue on matkalla yhä enemmän oikealle. Se luo tilaa uudelle vasemmistolle, kirjoittaa Matias Fredriksson

Suomen poliittista eliittiä myllertää sen paljastuminen, että firmat tukevat liioista rahoistaan itselleen sopivia kansanedustaja- ja kunnallisvaaliehdokkaita. Sopivia ovat olleet etenkin keskustan ja kokoomuksen, mutta myös porvarillisen työväenpuolueen, sosialidemokraattien asettamat. Kansanedustajien huonosti täyttämistä vaalirahoitusselvityksistä alkanut skandaali on aiheuttanut myös sinisilmäisten hurskastelua ja herranjessustelua.

EU-eliitin kuin käärmettä pyssyyn ajaman perustuslain uusinkin versio kärsi haaksirikon, sillä yhdessä maassa se pantiin kansanäänestykseen. Irlantilaiset torjuivat vaikeaselkoisen lain. Suomen johtava päivälehti ehti jo ennakoida ennen äänestystä tulosta ja nimittää Irlantia Euroopan käenpojaksi. Samansuuntaista närkästystä on osoitettu muuallakin. Kuva, joka Lissabonin sopimuksesta on annettu, on ollut kovin myönteinen, siitä huolimatta, että edellinen versio oli suurelta osin sama kuin nyt hyväksyttäväksi esitetty. Monet poliitikot tuskin ovat koko sopimusta lukeneetkaan, eikä sitä ole edellytetty kansalaisiltakaan – heiltä ei enää kysytä.

Nokian Meksikon tehtaalla ammattiliitto ei edusta työläisiä, vaan on yritysjohdon apulainen, kirjoittaa Juha Lievonen.

”...ensimmäistä kertaa se herätti tunteen ja luokkatietoisuuden miljoonissa ja taas miljoonissa kuin sähköisku... proletaarien joukko... alkoi hyvin nopeasti ja äkillisesti tajuta, kuinka sietämätön oli se yhteiskunnallinen ja taloudellinen oleminen, jota he olivat kapitalismin kahleissa kestäneet kärsivällisesti kymmeniä vuosia. Siitä alkoi näiden kahleiden spontaani ja yleinen ravistelu ja kiskominen.”

Harva kasvupohja voi olla yhtä herkkä kuin mitä on juutalaisten toisen maailmansodan aikainen suuri tuho toisessa maailmansodassa, Israel ja Palestiinan katastrofi vuonna 1948 (Nakbana tunnettu).

Vasemmistoliitto on julkaissut pienen vihkosen, jossa eräät puolueen tai sitä lähellä olevat asiantuntijat hyvin lyhyesti käsittelevät EU:ta lähinnä sosiaaliturvan ja työntekijöiden oikeuksien kannalta. Kirjoittajat kritisoivat EU:ssa tällä erää voitolla olevaa oikeistolaista, uusliberaalia talousajattelua, joka on näkynyt ns. säännöstelyn (eli erilaisten lakiin perustuvien rajoitusten ja esteiden) purkamisena ja kilpailunvapauden nostamisena ylimmäiseksi hyväksi. Näihin liittyviä epäkohtia tuodaan yleisellä tasolla esille ja esitetään pelkoja siitä, että tämän kaltainen politiikka heikentää ihmisten luottamusta Euroopan yhdentämiseen ja tekee tilaa kääntymiselle kohti nationalismia, kansallista sisäänpäin kääntymistä, joka olisi vaihtoehtona kehno.

Friedrich Engelsiä on joskus pidetty vain Karl Marxin apulaisena, mutta hän oli merkittävä yhteiskunnallinen aktivisti ja ajattelija omien ansioidensa perusteella, kirjoittaa Simon Basketter.