Eduskunta päätti maaliskuun alussa suurella enemmistöllä, että Afganistaniin on lähetettävä sata suomalaista sotilasta lisää. Rauhaa turvaamaan. Vaaleja turvaamaan. Vaiko sittenkin Natoa ja amerikkalaisten sotilaallisen läsnäolon painopisteen Irakista muuttanutta presidentti Obamaa kyhnyttämään.

Che Guevaran myyttinen tarina jaksaa kiehtoa sukupolvesta toiseen. Eihän siinä mitään, turhemmistakin tyypeistä on tehty elokuvia. Oikeastaan on aika yllättävää, että vasta vuonna 2009 valmistuu suuren budjetin elokuva, joka käsittelee Che Guevaran elämän mekittävimpiä vaiheita. Steven Soderbergh on tehnyt miehestä kaksiosaisen elämänkertaelokuvan. Jälkimmäinen osa; Che – Kapinallinen, saa Suomen ensi-iltansa huhtikuun loppupuolella. Filmiä on yhteensä lähes neljä ja puoli tuntia. Tästä huolimatta kyse ei ole perinteisestä elämänkerrasta vaan tapahtumat alkavat vuodesta 1955, Chen ja Castron tapaamisesta Mexicossa. Tässä vaiheessa kolmekymppinen lääkäri Guevara oli jo tiensä valinnut. Kyse oli enää siitä mistä vallankumouksellisen toiminnan aloittaisi. Vastaus tähän tuli tietysti Fideliltä.

Markkinahenkisyys valtaa terveydenhuoltoa. Terveydenhuoltoa kilpailutetaan ja tuotteistetaan. Teollisuudesta peräisin olevat käsitteet tuottavuuden tehostamisesta ovat tulleet tutuiksi myös terveydenhuollossa. Usein taustalla on ajatus julkisen terveydenhuollon työn tehostamisesta tuotantoteknisin muutoksin, ilman lisärahoitusta. Pääministeri Vanhanen toisti hiljattain tämän mantran, ilmoittaessaan että terveyskeskusten toimintaa on tehostettava, mutta lisärahoitusta tähän tarkoitukseen ei anneta (YLE-uutiset 23.2.2009).

Jouluna avasin tavalliseen tapaan lahjapaketteja josta yksi oli selkeästi pocket-kirja. Olin varma että kyse olisi monista toivomistani englannissa toimivan Bookmarks vasemistolaisen julkaisijan kirja. Yllätys oli valtava kun kirja olikin Mark Simpsonin kirjoittama kirja ”Pyhä Morrissey”. Kuuntelen mielelläni Morrisseytä ja kävin myös viimeiksi katsomassa keikkaa kun mies kävi laulamassa Kaapelitehtaassa. Koska yleensä jaottelen melko tarkkaan musiikkini vasemistolaiseen, neutraaliin ja oikeistolaiseen josta suurin osa hyvästä musiikista tietenkin on ainakin jolla tavalla vasemmistolaista ja se jako pätee muutenkin melko hyvin, hyvä musiikki on vasemistolaista, eikö. Morrissey kuitenkin heittäytyy laidasta laitaan sekä lyriikan että esiintymisensä puolesta, monet ovat laimanneet häntä natsisympatiseerajaksi mutta samalla oikeisto on hyökännyt tätä teiniangstin sielukkaaseen tulkitsijaa vastaan mm. koska hn on ”häpäissyt englannin lippua”, mitä sekin tarkoittaa. Kirja kuitenkin teki minulle syvällisen vaikutuksen ja siksi ajattelin jakaa vähän ajatuksia kirjasta, paljastamatta liikaa, Murroksen lukijoille.

Hallitus yritti nostaa eläkeikää ja löysi vahingossa työväenluokan. Rasvanahkaduunareista akavalaisiin asti löytyi yhdistävä tekijä, palkkatyö. Ja kaikille kirkastui, että työntekijöistä ja palkkatyöstä vauraus on syntynyt, ei nokkelista bisnesmiehistä. Etevinkään äärivasemmisto ei olisi voinut tähän kuvitella yltävänsä.

Uuden antikapitalistisen puolueen synty Ranskassa on tervetullut tapahtuma uusliberalismin vastustajille. Puolueeseen on liittynyt yli 9000 ihmistä erilaisista poliittisista taustoista. Jim Wolfrey raportoi puolueen perustamiskokouksesta ja tarkastelee sen näkymiä ja haasteita.

”Meidän onnistui kaataa hallitus käyttämällä parhaita väkivallattomia mielenosoituksia, kansalaistottelemattomuutta ja poliittista satiiria,” tiivistää 24-vuotias vastaanottovirkailija Guðjón Heiðar Valgarðsson sen, miltä monista mielenosoittajista tuntui 26. tammikuuta, kun pääministeri Geir Hilmar Haarde ilmoitti hallituksensa erosta.

Intian hallitseva luokka lähestyy yhä enemmän USA:n imperialismia, kirjoittaa Kavita Krishnan.

Intian tiedotusvälineet eivät hukanneet aikaa ristiessään Mumbain terrori-iskun nimellä ”26/11 ” tai ”Intian 9/11) ja näyttäen sopimatonta ylpeyttä Intian nousseesta ”statuksesta” USA:n liittolaisena ja maailmanlaajuisen terrorin kohteena.

Israelin Gazan-sota on saanut aikaan laajoja protesteja eri puolilla maailmaa. Ihmiset kysyvät, mikä olisi ratkaisu Palestiinassa. Ratkaisu on alueen työväenluokassa, sanoo Anne Alexander. Egyptissä hiljan käydyt taistelut näyttävät, että tie vapautukseen kulkee Kairon katujen kautta.

EU:sta Obamaan luvataan ”vihreälle agendalle” etusijaa. Todellisuudessa taantumaa käytetään päinvastaiseen.

Eräässä hiljattain esitetyssä huonossa televisio-ohjelmassa otettiin esillä kiinnostava seikka – että tuhoisat ilmastossa tapahtuvat muutokset näennäisen hitaasti kerääntyvien kasvihuonekaasujen seurauksena vaikuttavat ihmisiin jossain vaiheessa yhtä äkillisesti kuin talouskriisi, joka nyt pyyhkii maailmaa.

Ulla Aatsingin tuore väitöskirja Tukkiliikkeestä kommunismiin: Lapin työväenliikkeen radikalisoituminen ennen ja jälkeen 1918 selvittelee pohjoissuomalaisen työväenliikkeen luonnetta ja pohtii, miksi radikalismi kukoisti erityisesti Lapissa. Lähtökohtana on havainto siitä, että Suomen Sosialidemokraattiselle puolueelle muodostui ydinkannatusalueita Lappiin jo autonomian aikana, ja kansalaissodan jälkeen Lapin työväenliike omaksui lähes kauttaaltaan kommunistisen suuntauksen.

Ensimmäisen maailmansodan loppu oli Euroopassa vallankumousten aikaa. Ensimmäinen ja tunnetuin oli Venäjän vallankumous ja viime vuonna muistettiin Suomen vallankumousta, punakapinaa. Euroopan vallankumousten kohtalonhetki koitti vasta kuitenkin Saksassa marraskuussa 1918. Murros julkaisee lyhennelmän Volkhard Moslerin artikkelisarjasta.

Joseph Choonara pohtii talouskriisin uutta vaihetta, jossa kokonaiset maat saattavat joutua vararikkoon. 

Maailman talouskriisi on astumassa uuteen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe oli, kun huoli subprime-luotoista ja niistä luoduista ”myrkyllisistä” arvopapereista levisi ja johti keskuspankkien toistuviin yrityksiin ”pumpata likviditeettiä” rahoitusjärjestelmään, ettei se leikkaisi kiinni.