Kaksi kokoomuslaista ylioppilaskuntien puheenjohtajaa sai lähtöpassit liityttyään rasistiseen facebook -ryhmään, jossa toivottiin Suomessa asuvien somalien muuttavan takaisin kotimaahansa. Sattumaako? Tuskin. Kunnallisvaaleissa jotkut perssuomalaiset ehdokkaat ratsastivat valtuustoihin avoimen rasistisin – anteeksi, maahanmuuttokriittisin – teemoin ja odotettavissa oli, että tämä pienen marginaaliryhmän käyttämä retoriikka ottaa ja leviää lähemmäksi valtavirtaa ja saavuttaa pian poliittisen korrektiuden statuksen. Juuri näin on nyt käymässä.

Neuvottelut uusista työehtosopimuksista ovat alkaneet yksityisillä aloilla. Taantuvaa taloutta ovat työnantajat hanakasti käyttäneet hyväksi vaatimuksissaan nollalinjasta palkakorotuksista. Maan kilpailukyky vaatii aina tätä. Eivät kapitalistit väärässä siinä olekaan – kilpailukyky kapitalistien välisessä kilpailussa tarkoittaa aina mahdollisimman pieniä kuluja ja suuria tuottoja. Merkittävin kannattavuutta lisäävä tekijä on riistoasteen lisääminen Kysymys ei siis ole työntekijöiden kilpailukyvystä, vaan kapitalistien välisestä kakunjaosta.

Rauhallinen Strasbourgin kaupunki sai kyseenalaisen kunnian toimia sotilasliitto Naton 60–vuotisjuhlien kokouspaikkana huhtikuun alussa.

Kokousvieraita oli vastaanottamassa myös tuhansia Natoa ja sotaa vastustavia aktivisteja. Mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi jo ennen huippukokouksen alkua, kun Lontoon G20–kokouksen vastaisista protesteista kiiri viesti lontoolaismiehen kuolemantapauksesta hämärissä olosuhteissa. Innokkaimmat olivat lähdössä jo kostamaan Ranskan poliisille brittimiehen kuolemaa saman tien, vaikka kukaan ei tarkalleen tuossa vaiheessa tiennyt miten tämä todellisuudessa kuoli. Jälkeenpäinhän selvisi, että surmansa saaneen Ian Tomlinsonin sairaskohtausta edelsi poliisin raukkamainen hyökkäys, minkä seurauksena miesparka sai sydänkohtauksen ja menehtyi.

Kamppailuja on monia; työpaikoista, maahanmuuttokysymyksistä, tasa-arvosta. Sodanvastainen kamppailu on kuitenkin perusta monelle muulle kamppailulle. Ilman sodanvastaista kamppailua emme pysty taistelemaan tehokkaasti maahanmuuttokysymyksistä. Sota ei ole vain Afganistanin tai Irakin kysymys, vaan koskettaa koko maailmaa. Ei ole odotettavissa, että USA lopettaisi sodan, ellei koko maailma taistele sotaa vastaan.

Meidän ihmispoloisten suurimpia haaveita taitaa olla pääsy kertakaikkiseen riippumattomuuteen ja mahdollisuuteen tehdä elämällään mitä ikinä lystää. Kehoittihan jo taannoin kuuluisa nasarettilainen saarnamieskin ihmisiä olemaan vapaita kuin taivaan linnut, jotka eivät keskity keräämään eivätkä niittämään. Mutta asian käytäntöönpano on suurimmalta osalta ihmiskuntaa jäänyt unelmien tasolle. Miksi näinkin yksinkertainen ja perustavaa laatua oleva seikka on jäänyt toteutumatta? No tietystikin olosuhteiden ja väärin rakennetun yhteiskuntajärjestyksen pakosta.

SE mikä on tavallisille ihmisille laman traagisin seuraus on yleensä työttömyys. Myös tämän hetkisessä taantumassa tai laman-alussa työttömyys on noussut urakalla vaikka työttömyys ei vielä edes olla saatu tavalliselle tasolle edelliseltä lamalta. Tällä hetkellä lama ja niin ikään työttömyys on iskenyt pahimmin teollisuuteen missä tehostaminen ja maailmankauppa on jo aikaisemminkin supistanut työvoiman, mikä tietysti tulee ajan kanssa myös vaikuttamaan palvelualaan kun kulutus supistuu. Lomautukset ja irtisanomiset ovat kuitenkin lyhytnäköistä politiikkaa joka johtaa vain siihen että talous tulee yskimään myös nousukaudella jos/kun sellainen tulee.

KARL Marxin kirjoitukset olivat varhaisimpia analyyseja nykyään ”suhdannekierroksi” kutsutusta – kapitalismiin sisään rakennetusta lyhyen aikavälin taipumuksesta nousu- ja laskukausiin.

Marx puhui kuitenkin myös pitkän aikavälin tendensseistä, jotka toimivat useamman tuollaisen kierron yli. Tärkein oli hänen ”lakinsa voiton suhdeluvun alenemistendenssistä”. Marxin mukaan kapitalistien saama kokonaisvoitto riippuu heidän riistämiensä työläisten määrästä ja riiston tasosta, ja se rajoittaa tuota voittoa.

Kapinallisen opas: Gramsci on Sosialistiliiton tuore julkaisu, joka vie sinut Gramscin ajatusten juurille…

”Kuinka entinen hegemonia voitaisiin murtaa ja saavuttaa kilpaileva, vallankumouksellinen hegemonia?” Tätä kysymystä pohti italialainen Antonio Gramsci (1891–1937) etsiessään ratkaisua työväenvaltaan perustuvan uudenlaisen järjestyksen saavuttamiselle. Gramscin kirjoitukset eivät ole pelkkää filosofista spekulointia, vaan ne kutsuvat toimimaan. Siksi ne ovat merkityksellisiä tavallisten ihmisten näkökulmasta ja tarjoavat käytännön ohjenuoria kansalaisjärjestötoimijoiden ja aktivistien arkeen.

Onko talouskriisissä pahin jo ohitettu? Tästä on lehtiartikkeleissa ja televisio-ohjelmissa puhuttu paljon viime viikkoina, ja Barack Obama on liittynyt nyt tähän keskusteluun.

Hän sanoi huhtikuussa näkevänsä USA:n taloudessa ”toivonpilkahduksia”. Tätä seurasivat USA:n kansallisen talousneuvoston puheenjohtajan, Lawrence Summersin, varovaisemmat kommentit tämän todetessa, että ”vapaa pudotus” loppuisi muutaman seuraavan kuukauden aikana.

Jari Tervo on niitä ykkösrivin kirjailijoita, joiden nimen tietää, vaikkei lukutoukka välttämättä olisikaan. Erityisen tunnettu hän on television Uutisvuoto-viihdeohjelman älykkään sanavalmiina ja piikikkäänä jäsenenä. Telkkariahan sitä tosiaan tulee katsottua paljon enemmän kuin kotimaista kirjallisuutta luettua. Tervon tapauksessa julkisuus on varmaan tuonut muitakin lukijoita.

EU –parlamentin pian jättävä Esko Seppänen naputteli tammikuussa pikavauhdilla kirjan, joka pureutuu viime syksynä Yhdysvalloista lähteneeseen kansainväliseen finanssikriisiin. Armoton tyyli on tallella ja talous tosiaan on aihe josta tekijällä on laajat tiedot. Joka sivulta huomaa, että tässä puhuu nyt entinen taloustoimittaja ja Suomen pankin pankkivaltuuston jäsen. Kirja ei missään nimessä ole tylsä, vaikka seksikkäämpiäkin aiheita kuin talous on olemassa.

Olen varmasti huonoin kirjoittamaan mitään arvosteluja sarjakuviin perustuvasta elokuvasta. Olen neuvostoliittolainen, joten en ole ikinä lukenut yhtään sarjakuvaa. Niitä pidettiin vähä-älyisten länsimaalaisten lukemisena. Olen myös nelikymppinen, joten en halua aloittaakaan sarjakuvien lukemista.

Työväenhistoriasta on vaikka kuinka paljon kirjallisuutta, mutta harvoin teokset kertovat työväen historiasta globaalista perspektiivistä vaan harmillisen paljon keskitytään joko kansalliseen tai ihan paikalliseen työväen historiaan. Yksi kirja joka tuo esille sen miten työväenluokka on jo pitkään toiminut kansainvälisesti ja hyvin voimakkaasti esim. ottanut esimerkkiä muiden maiden työväestöstä kamppailussaan paremman tulevaisuuden puolesta, on Paul Masonin kirjoittama Live Working or Die Fighting - How the Working Class Went Global. Jos haluaa lukea hienoja kuvauksia ja anekdootteja täynnä olevaa kirjaa joka kertoo siitä miten ay-liike voisi ja pitäisi toimia niin tämä kirja on pakko lukea!

Toimittaja Hsiao-Hung Pai keskusteli siirtotyöläisten kanssa työvoimatoimistossa Sichuanissa maailman talouskriisin vaikutuksesta Kiinan talouteen.

Maailman taantumalla on ollut valtava vaikutus Kiinan työväenluokkaan. Viime vuoden toukokuun maanjäristyksen jälkeen on yli 600 000 siirtotyöläistä jättänyt työpaikkansa ja palannut kotiinsa Sichuaniin muualta maasta tapaamaan perheitään.

Työttömien määrä eri puolilla Aasia nousee ILO:n mukaan tänä vuonna huimaan 97 miljoonaan.

Tämä ei ole pahin uhkakuva. Sellainen on, että luku voi nousta 113 miljoonaan.

Kuten varmaan Murroksen lukijat ovat huomanneet niin samalla kun talous taantui lamaksi niin koko Suomen vasemmistokin on tuntunut pysähtyneen, valitettavasti Sosialistiliitonkin osalta. Aina kun jotain toimintaa on edes yritetty potkaista käyntiin niin tuntuu viesti ”kentältä” olevan että ei ketään kiinnosta ja ei kannata järjestää mitään kun ei kukaan tule mukaan kuitenkaan. Tämän seurauksena pelikenttä on annettu oikeiston haltuun ja myös äärioikeisto on tullut mukaan politiikan pelikentälle ryminällä.

Poltetuista busseista ja palopommeista nouseva savu täytti Bangkokin katuja huhtikuun puolivälissä, kun Thaimaan armeija käynnisti tehoiskun punapaitaisia mielenosoittajia vastaan, jotka vastustivat hallitusta.

Sotilaat käyttivät automaattiaseita ampuessaan mielenosoituksia. Ainakin 100 ihmistä loukkaantui hyökkäyksen ensimmäisinä tuneita ja kuolonuhreista on uutisia.

G20:n suunnitelmaa ”maailman pelastamiseksi” on tervehditty tiedotusvälineissä voittona.

On puhuttu ”uudesta maailmanjärjestyksestä” huutomerkillä tai ilman.