|
Bolivian radikaali presidentti Evo Morales nousi valtaan joukkoliikkeiden ponnistelujen vanavedessä. Liikehdinnässä mukana olleet kertovat kokemuksistaan.
Torstaina 30.3 Cochabamban lentokentällä Boliviassa poliisi hyökkäsi mielenosoittajia vastaan kyynelkaasulla, kumiluodeilla ja pampuilla. Mielenosoittajat vaativat että maan uusi presidentti Evo Morales kansallistaa ahdinkoon joutuneen lentoyhtiön Lloyd Aéreo Bolivianon Hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden joukossa oli Oscar Olivera, Cochabamban tehdastyöläisten liiton johtaja. Seitsemän vuotta sitten Olivera johti ratkaisevan tärkeää taistelua veden yksityistämistä vastaan Cochabamban kaupungissa. Tämä onnistunut taistelu merkitsi lähtölaukausta kansanjoukkojen aktivoitumiselle Boliviassa, ja seurasi kaksi kansannousua, lokakuussa 2003 ja kesäkuussa 2005. Kumpikin kansannousu johti epäsuositun presidentin kukistumiseen ja toi esiin voimakkaita ruohonjuuritasolta nousevia uusia järjestäytymisen muotoja. Moralesin voitto presidentinvaaleissa joulukuussa 2005 heijasti ennen kaikkea näiden joukkoliikkeiden voimaa. Mutta kun Cochabamban lentokentällä poliisin hyökätessä kiitoradan vallanneita vastaan tuskastunut Olivera kääntyi toimittajan puoleen ja sanoi: "Evo kyynelkaasuttaa veljiään". Kaksi ammattiyhdistysaktivistia, Samuel Segan ja Demeizio Sirito, puhuivat: "Vuosikausien huonon hallinnoinnin ja korruption jälkeen lentoyhtiöllä on velkaa yli 60 miljoonaa dollaria." "Toiminnan aloittivat lentäjät ja lentoperämiehet, ja mukaan liittyivät kaikkien työntekijäryhmien edustajat. Aloitimme nälkälakon ja valtasimme neljä tärkeintä lentokenttää, Cochabamban Tarijan, Santa Cruzin ja La Pazin. "Cochabambassa keskustellaan siitä, kuinka työntekijät voisivat ottaa yhtiön hallintaansa. Toivomme että työntekijät kautta maailman tukisivat tätä kunnianhimoista projektiamme." Tuki Cochabamban lentokentän kamppailu on monella tapaa poikkeuksellinen. Hallitus on vastannut useimpiin viimeaikaisiin protesteihin vuoropuhelulla, ja Morales on edelleen suosittu. Mielipidemittausten mukaan n. 80 prosenttia hyväksyy Moralesin politiikan. Yli 400 vuoden ajan sorretun ja syrjäytetyn alkuperäisväestön keskuudessa Moralesin kannatus on vielä suurempaa. Morales on ensimmäinen alkuperäisväestöä edustava presidentti Latinalaisessa Amerikassa. Vielä tärkeämpää on, että Moralesin nähdään edustavan irrottautumista uusliberaaleista yksityistämispolitiikoista, sääntelyn purkamisesta ja suuryhtiöiden vallasta, jotka ovat hallinneet aluetta 20 vuotta. Hugo Blanco, perulaisten viljelijöiden vasemmistolainen johtaja oli kutsuttu Bolivian presidentin virkaanastujaisiin. Hän kuvasi Bolivian ilmapiiriä näin: "Vallankumousprosessin henki leijui ilmassa ja täytti ihmiset. "Evo puhui selvin sanoin uusliberalismia vastaan. Ilmapiiri heijastuu myös siinä, että oikeusministeriötä johtaa nainen, joka työskenteli kotiapulaisena ja kärsi fyysisestä, psykologisesta ja seksuaalisesta pahoinpitelystä maissamme yleisen "tavan" mukaan. Samoin työministeriötä johtaa ammattiyhdistysaktiivi." Kuitenkin toiset ministeriöt, mukaan lukien puolustusministeriö, valtiovarainministeriö ja julkisten töiden ja palveluiden ministeriö ovat tiukasti oikeiston käsissä. Voimakkaan kansanliikkeen avulla valtaan nousseella Moralesilla on edessään dilemma. Hän tuntee kansanliikkeen paineen alhaalta päin, mutta myös muiden voimien paineen - Bolivian eliitin, Valkoisen talon ja monikansallisten yhtiöiden taholta. Äskettäisessä Newsnightin haastattelussa Morales sanoi: "Jos haluaa säätää asetuksen, joka auttaisi köyhiä, alkuperäisväestöä, kansanliikkeitä, työntekijöitä, on vastassa toinen laki. Toinen lukko. Kaikkialla on lukkoja, jotka tarkoittavat että asioita ei voi muuttaa presidentinlinnasta käsin. tunnen olevani uusliberaalien lakien vanki." Protesti Lentokenttäprotestin lisäksi viime viikkoina on ollut kahden päivän yleislakko Cochabambassa, kansallinen kahden päivän 10 % palkankorotusta vaativien terveydenhuoltoalan työntekijöiden työseisaus sekä opettajien ja liikenteen työntekijöiden työtaisteluita. On monia merkkejä siitä, että vaikka kansanliikkeet tulevat hyvin toimeen Moralesin ja MAS-puolueen johtaman hallituksen kanssa, ne eivät poistu näyttämöltä. Liikkeen jäsenet seuraavat erityisesti, aikooko Morales täyttää kaksi keskeistä lupausta. Ensimmäinen on vaatimus Bolivian mittavien maakaasuvarojen kansallistamisesta ja tulojen suuntaamisesta köyhyyttä lievittäviin ohjelmiin. Toinen vaatimus koskee perustuslakia säätävän kokouksen koollekutsumista. Tällainen kokous kokoaisi yhteen ne yhteiskunnalliset voimat, jotka ovat johtaneet taistelua uusliberalismia vastaan. Osa aiemmissa kansannousuissa mukana olleista odottaa, että perustuslakia säätävä kokous kokoontuu elokuussa, ennen kuin alkavat tosissaan painostaa vaatimustensa puolesta. Erikoisraportin kirjoittaneet Guy Smallman, Valerie Mealla ja Roger Cox Boliviassa sekä Joseph Choonara Lontoossa. Kääntänyt Sampo Vesterinen.
Aiheeseen liittyvät artikkelit:
|
Vanhat numerot 
