Uusin numero arrow Vanhat numerot arrow 2005 arrow 78 - maaliskuu arrow Surua ja raivoa Fallujan hautajaisissa
Surua ja raivoa Fallujan hautajaisissa PDF Tulosta Sähköposti
Kirjoittanut Toimitus   
01.03.2005
Arvostettu kuvaaja ja tuottaja Michael Burke työskenteli yhdessä tohtori Salam Ismaelin kanssa tuottaakseen voimakasta aineistoa, joka piti esittää Britannian Channel 4 News -televisiokanavalla helmikuun lopussa. Materiaaliin kuului filmi, joka oli kuvattu joukkohautajaisissa Saqlawiyan lähellä Fallujan liepeillä. Siellä haudattavat ruumiit oli koottu pääasiassa Jolanin kaupunginosasta. Murroksen brittiläisen sisarlehden Socialist Worker:in toimittaja Simon Assaf näki leikkaamattoman filmin ja kuvaa sen suorasukaista sisältöä.

Ensimmäisessä kuorma-autossa saapuu 77 ruumista. Yksi toisensa jälkeen ruumispussit jäännöksineen puretaan autosta. Jokainen pussi numeroidaan. Ne asetetaan riviin tiiliskiviin maalattuja numeroita vastaavasti. Tiilet toimivat hautakivinä.

Pussit avataan varovasti ja jokainen ruumis tarkastetaan tunnistamisen vuoksi. Vain viidellä on nimi. Monet ruumiista ovat turvonneita ja mustuneita, kasvot ja jäsenet koirien syömiä. He ovat olleet kuolleita jo jonkin aikaa.

Miehet, jotka valmistelevat heidän viimeistä leposijaansa, mumisevat rukouksia. Jokainen henkilö asetetaan varovasti kaiverrettuun alustaan pitkässä kaivannossa.

Silloin tällöin joku ruumiista tunnistetaan ja itkun ja raivon huuto nousee yleisöstä.

Kun jonkun taistelijoista ruumis on laskettu hautaan, yksi haudankaivajista pitää puheen heille, ylistäen heidän uhraustaan. ”He sanovat teitä terroristeiksi,” eräs miehistä huutaa. ”Mutta te olette Falujan poikia. Irakin marttyyreja ja jumalan lemmikkejä. Te olette uhranneet itsenne meidän vapautemme ja meidän maamme puolesta.”

Itku ja huudot ”jumala on suuri” nousevat pienestä joukosta, joka on alkanut kokoontua. Kaikki liittyvät luomaan multaa hautojen peitoksi. Toinen kuorma-auto saapuu ja toinen kaivanto valmistellaan. Nyt yleisö on suurempi.

Sana on kiertänyt leirissä, että amerikkalaiset ovat lopultakin sallineet taistelijoiden ruumiiden hautaamisen. Muslimien ja arabien perinteessä kuolleet on pestävä ja haudattava päivän kuluessa. Nämä miehet lojuivat siinä, mihin kaatuivat, päiviä, joskus viikkoja, ja USA:n armeija julisti, että ne joita he pitivät taistelijoina, ”piti jättää koirille.”

Taistelijoiden ruumiit haudataan niissä vaatteissa, jotka heillä kaatuessaan oli. Nyt puretaan 22 ruumista. Jokainen tarkistetaan huolellisesti, asetetaan järjestykseen ja lasketaan hellästi uuteen kaivantoon.

Puheet käyvät vihaisemmiksi. Yksi miehistä huutaa: ”Nämä ovat meidän poikiamme, eivät terroristeja. Tänään me hautaamme marttyyreitamme, eilen me hautasimme käsinemme kokonaisia perheitä.

”Eilen hautasin kymmenvuotiaan tytön. Onko hän terroristi, joita amerikkalaiset ja Irakin pääministeri Ijad Allawi sanoivat olevan Fallujassa? Ovatko kaikki vanhat miehet, naiset ja lapset terroristeja? Jos he ovat terroristeja, me olemme sitten kaikki!”

Väkijoukko, joka koostuu jo tuhansista, peittää haudat maalla.

Ja uusi kuorma-auto saapuu. Tällä kertaa ruumiita on 33. Mutta sen mukana tulee huolestuttavia uutisia. Pelastustyöntekijät ovat löytäneet Jolanista kadun, joka on täynnä kuolleita siviilejä. Monet siviiliuhreista haudattiin pian heidän surmaamisensa jälkeen. Siviilit on haudattu kaupunkiin hautoihin, puutarhoihinsa tai heidät on toimitettu säilytettäväksi lastikontissa kaupungin ulkopuolella.

Näitä juuri löydettyjä siviiliruumiita ei oltu huomattu. ”Yhdellä kadulla on kymmenen taloa täynnä perheitä,” eräs haudankaivajista kertoo. ”Me löysimme 22 ruumista. Talot on myös ryöstetty.”

”Irakin kansalliskaartilaiset ovat pettureita,” joku huutaa. ”He ovat pahempia kuin amerikkalaiset.” Väkijoukko alkaa huutaa uhmakkaita tunnuksia, ja lupaa jatkaa vastarintaa.

Viimeisen haudattavan ruumiserän joukossa on nuoren, hädin teini-ikäisen miehen ruumis. Tunnistan hänet Socialist Workerissa ilmestyneestä kuvasta. Hänet tapettiin viikkoja sen jälkeen, kun amerikkalaiset väittivät vastarinnan tulleen murskatuksi.

Nuoren miehen käden ympärille on kiedottu valkoinen lippu. Hän oli pukeutunut uuteen farkkutakkiin ja hänen tukkansa oli hyvin kammattu. Pelastustyöntekijät sanovat, että hänet löydettiin yhdeltä Jolanin monista kaduista. Kukaan ei tiedä, kuka hän on, eikä hänellä ole mukaan Koraania, jossa olisi hänen nimensä - vastarintataistelijat kirjoittavat nimensä Koraaniinsa, että heidät voitaisiin tunnistaa, jos he kuolevat.

Auringon alkaessa laskea pieni siviilijoukko saapuu tavaroineen Fallujasta.

Amerikkalaisjoukot ja niiden irakilaisliittolaiset ovat käskeneet heidän poistua taloistaan.

He väittävät, että amerikkalaisjoukot tyhjentävät heidän talojaan, että voisivat hajottaa alueen maan tasalla. He liittyvät tuhansiin muihin, jotka asuvat nyt teltoissa tuhotun kaupungin ympärillä.


Aiheeseen liittyvät artikkelit:

 
< Edellinen   Seuraava >