Tshetsheenien itsenäisyys­liikkeen johtaja Aslam Masha­dovin murha maaliskuun alus­sa osoittaa, että Venäjä ha­luaa entisestään lisätä Kaukaasian kriisiä. Mashadov tapettiin hänen julistamansa tulitauon aikana.

Mashadovin murha on jat­koa Putinin kovalle linjalle Tshets­heniassa, jonka ansiosta hän nou­si presidentiksi vuonna 2000. Pu­tinin politiikka ei ole kuitenkaan kantanut positiivista tulosta. Venä­jän armeijan raakalaismaisuudet Ts­hetsheniassa ovat vain lisänneet vastarintaa. Tämä on näkynyt Venäjän armeijan tappioina, Mos­kovan teatterikaappauksena ja viimeksi syksyllä Beslanin koulu­kaappauksena.

Mashavod oli Tshetshenian itsenäi­syysliikkeen maltillisia voimia. Hänet valittiin vuonna 1997 Tshetshenian presidentiksi vaaleilla. Hän on pyr­kinyt useaan kertaan avaamaan neu­vottelut rauhasta Kremlin kanssa. Mas­hadovin yritykset kuitenkin torjuttiin aina.

Kremliä on pitkään häirinnyt, että Mashavodin mielipiteitä kuun­neltiin muualla Euroopassa ja hä­nen politiikkansa ei vastannut Venäjän luomaa kuvaa tshetsheeniterrorismista. Nyt ongelma on poistettu. Venäjällä onkin viime aikoina siteerattu usein Stalinin ajan fraasia: ”Ei ole ongelmaa, jos ei ole henkilöä”.

Mashadovin murhan epäillään radikalisoivan Tshetshenian vastarin­taa. Uudeksi johtajaksi ollaan ni­meämässä Shamil Basajevia, joka muun muassa suunnitteli Beslanin koulukaappauksen.

”Aikaisemmin nuoret saattoivat valita Mashavodin ja Basajevin vä­liltä. Nyt heillä ei ole enää tätä vaih­toehtoa,” sanoo venäläinen toimittaja Anna Politskovskaja.

Asiantuntijoiden mukaan Putin heitti lisää bensaa liekkeihin ni­mittämällä Ramzan Kadyrovin – brutaalin sotapäällikön ja mur­hatun Moskova-mielisen tshets­hee­nipresidentin pojan, johtavaksi ministeriksi Tshetsheniassa. Moskova pelasi ”hajota ja hallitse” –peliä. Aja­tuk­sena oli, että Mashadovin sissejä olisi saatu vedettyä Kadyrovin puolelle ja sissiryhmät olisivat sotineet keskenään.

”Näin ei ole kuitenkan käynyt. Sen sijaan Kadyrov on vetänyt puo­leensa roistoja, jotka ovat vain kiinnostuneita kidnappauksista ja siviilien terrorisoimisesta,” kirjoitti Arkady Ostrovsky Financial Time­sissa.

Mashavodin murha saattaa hy­vinkin olla varsin lyhyt aikainen voitto Putinille. Vastarinnan kasvaminen Tshetsneniassa yhdistettynä Krem­lin kohtaamiin spontaaneihin protesteihin suurkaupungeissa toi­meentulon puolesta tulee polari­soi­maan venäläistä yhteiskuntaa ja hei­luttamaan Putinin asemaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit:

• Putinin asema uudessa maailmanjärjestyksessä
• Miksi tshetsheenit vihaavat Venäjän valtaa?
• Vihan lietsonta ei ole ratkaisu
• Putinin likainen sota jatkuu
• Venäjä seuraa Naton jalanjälkiä