Kirja haastaa aiemmat po­liittisen historian yleisesitykset tarkastelemalla valtiollista toimintaa nyt yhteiskunnan ja kansalaisten näkökulmasta. Pe­rinteisesti poliittiseksi miellettyjen näkökulmien lisäksi sosiaali-, kult­tuuri- ja taloushistorian ilmiöt täy­dentävät teoksessa yleiskuvaa suomalaisen yhteiskunnan poliitti­sesta historiasta. Teos rakentuu kolmesta jaksosta: Suomen synty, Kansallisvaltion yhteiskunta, ja Globalisoituva Suomi.

Kirjoittajat kyseenalaistavat monet vakiintuneet historian tul­kin­nat nostamalla esiin aiemmin ohitettuja teemoja ja näkökulmia. Kirja haluaa herättää keskustelua Suomen historian käännekohdista, kuten 1917 valtiollisen itsenäis­ty­misen ja 1944 syksyllä päättyneen jat­kosodan merkityksistä suomalaisen yh­teiskunnan poliittisen historian keskeisinä vaiheina. Kirjassa esitetään, että Suomi vakiintui kansallisvaltiona vasta ensimmäistä maailmansotaa seuranneessa eurooppalaisessa vallan­kumousvaiheessa. Toinen teoksen keskeinen näkemys on, että Suomessa siirryttiin hyvinvointivaltion ra­ken­tamisen seurauksena uuteen ai­kakauteen.

Kirjan kannessa komeileva moot­torisaha toimii teoksen keskeisenä symbolina, jonka lanseeranneen Jorma Kalelan mukaan suomalaisen pienviljelijä-metsätyömiehen elä­misen edellytykset murtuivat 1960-luvulla. Pienviljelytila osoittautui lopullisesti liian pieneksi, kun puunkorjuun koneellistuminen vei välttämättömät sivuansiot. Seurauksena oli Itä- ja Pohjois-Suomen tyhjeneminen ruuhka-Suomeen nukkumalähiöihin tai jopa Ruotsiin asti ’suuren muuton’ seurauksena. Se johti uudenlaiseen yhteiskuntapolitiikkaan ja hyvin­vointivaltion rakentamiseen, sekä samalla kirjan mukaan päätti kan­salaissodasta 1918 alkaneen ajan ja aloitti uuden.

Teoksen lopun globalisaatiota käsittelevässä osiossa esitetään, että markkinavoimien liikettä tuli­si lähestyä samalla tavoin kuin globalisaatiota. Siinäkin on kyse yhteiskuntapolitiikan arvioinnin yhdestä, mutta ei ainoasta mah­dollisesta lähtökohdasta. Aivan yhtä perusteltuja lähtökohtia olisi­vat kansalaisten tarpeet ja edut. Kun siis väitetään kansalaisten ongelmien ratkeavan, jos vain ta­loudellisen toiminnan tuottavuus saadaan varmistetuksi, todetaan poliittisen valinnan tulos – mikään välttämättömyys tämä asetelma ei kirjan mukaan ole. 1900-lu­vun lopulla päättäjät tekivät va­linnan, joka tarkoitti yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn turvaa­misen asettamista kansalaisten hyvinvoinnin takaamisen edelle. Kirja toteaa, etteivät kaikkien suomalaisten edut ole yhteneviä, kaikki eivät ole samassa veneessä. Täten ei ole perusteltua torjua yhteiskuntapolitiikkaan kohdistettua kritiikkiä väittämällä, että se on yhteisen veneen keikuttamista. Kir­jan mukaan päättäjät ovat omil­la perusteluillaan luoneet kuvan antautumisestaan taloudellisten välttämättömyyksien edessä ja saa­neet kansalaiset uskomaan, että talouden kehitys on politiikan ulot­tumattomissa oleva asia. Samalla on luotu perustaa käsityksille siitä, ettei kansalaisten omalla toiminnalla ole sijaa vastatessa globalisaation haasteisiin. Näistä ajatuksista monet kansalaisjärjestöt lienevät samaa mieltä, ja kirjaa voikin pitää hyvin mielenkiintoisena historiallisena johdatuksena yhteiskunnalliseen tilanteeseen jossa elämme ja toi­mimme.

Ville Pernaa ja Mari K. Niemi (toim.): Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia. Edita, 2005

Aiheeseen liittyvät artikkelit:

• Imperialismin vastaisen yhtenäisyyden historia
• Venezuela, Chávez ja jatkuva vallankumous
• Miten voimme pysäyttää sodan?
• Liike kokoontui sosiaalifoorumiin
• Ay-väki taisteli sosiaaliturvan