|
Punaisten muistomerkit netissä |
|
|
|
|
Kirjoittanut Pia Lohikoski
|
|
01.03.2005 |
|
Tampereella sijaitseva Työväen keskusmuseo on avannut
internetissä tietopankin vuoden 1918 punaisten muistomerkeistä sekä
hauta- ja teloituspaikoista valokuvineen, taustatietoineen ja
karttoineen. Tietokannan on tarkoitus palvella niin yksityisiä
henkilöitä, tutkijoita, julkisyhteisöjä kuin muitakin asiasta
kiinnostuneita tahoja.
Monia muualle haudattuja punaisia siirrettiin
1940-luvulla yhteishautoihin kirkkomaalle, minne rakennettiin myös
muistomerkki. Haudat ja muistomerkit sijoitettiin usein hautausmaan
laidalle, joskus sen ulkopuolelle. Useilla paikkakunnilla on kuitenkin
yhä punaisten joukkohautoja, joista ruumiita ei ole siirretty
hautausmaille, koska joissain tapauksissa kirkko tai virkavalta
suhtautui siihen kielteisesti. Voittajat määrittelivät hävinneet
punaiset rikollisiksi, joille heidän tulkintansa mukaan ei kuulunut
kunniallinen hautaus. Joskus kävi myös päinvastoin. Esimerkiksi
Helsingissä työväenkulttuurissa juhla- ja mielenosoituspaikkana
1900-luvun alussa toiminut Mäntymäki oli merkkipaikka, jonne punaiset
työväenjärjestöjen sekä omaisten juhlasaattueessa orkesterin, lippujen,
puheiden, työväenlaulujen, runojen ja kukkasten saattelemana
maaliskuussa 1918 itse hautasivat kymmeniä kaatuneita
sankarivainajiaan, mutta josta heidät samana kesänä virkavallan
määräyksellä kaivettiin ylös ja siirrettiin Malmin hautausmaalle.
Muistomerkin Malmille he saivat vasta vuonna 1943.
Projektin tarkoituksena on jatkaa edelleen
muistomerkkitietojen kartoittamista, sillä yksittäisiä nimettömiä ja
kummuttomia teloituspaikkoja sekä hautoja on yhä metsien kätköissä,
eikä kaikki tieto ole ollut tutkijoiden tavoitettavissa. Joskus
teloituspaikoista tietävät ihmiset ovat mieluummin unohtaneet asiat,
eikä tieto siksi ole siirtynyt seuraaville sukupolville. Kun valkoiset
voittajat leimasivat ”väärän” puolen vainajat rikollisiksi, näiden
kuolemat ja hautapaikat muuttuivat ongelmaksi. Asioita tuntevien
kansalaisten vinkit ovat yhä tervetulleita tietokannan täydentämiseksi.
Tavoitteena on myös kaavoihin ja maarekistereihin merkitsemättömien
hautojen dokumentoiminen ja suojaaminen rakennus- tai muilta
maankäyttötoimenpiteiltä.
Punaiset muistomerkit -hanke on saanut taloudellista
tukea Kansan Sivistysrahastolta ja sen lähtökohtina on käytetty
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston erikoistutkija
Ulla-Maija Peltosen tutkimuksia Punakapinan muistot ja Muistin paikat.
Hankkeen projektitutkijana toimii Tuuli Kataja.
Punaisten muistomerkeistä kertova tietokanta löytyy Työväen keskusmuseon kotisivuilta: www.tkm.fi
Aiheeseen liittyvät artikkelit:
|
Vanhat numerot