Yhdysvallat kaatoi jälleen kerran vaaleilla valitun johtajan. Juhani Lohikoski
valottaa Karibian saaren kriisiä.
Murroksen mennessä painoon Haitin tilanne jatkui sekavana. Maan presidentti
Jean-Bertrand Aristide poistui maasta Yhdysvaltojen sotilaskoneella samaan
aikaan kun USA:n sotilaat saapuivat Haitiin neljännen kerran maan 125 vuotisen
historian aikana.
Valkoinen talo sanoo Aristiden eronneen, mutta myöhemmin Aristide sanoi, että
yhdysvaltalaiset pakottivat hänet eroamaan ja lähtemään maanpakoon.
Yhdysvaltojen joukot saapuivat Haitiin vain pari päivää sen jälkeen kun ensin
Ranskan hallitus ja sitten Yhdysvaltojen ulkoministeri Colin Powell oli
ilmoittanut kannattavansa Aristiden eroa.
Heille sillä ei ollut mitään merkitystä, että Aristide oli vaaleilla valittu
presidentiksi samaan aikaan kuin Bush. Aristide kuitenkin suurella äänten
enemmistöllä, toisin kuin Bush.
Edelliset Yhdysvaltojen interventiot Haitiin ovat tehneet maasta köyhemmän ja
epävakaamman. Luoden tilanteen, joka on mahdollistanut diktaattorien valtaan
nousun. Yleensä Yhdysvallat on tukenut näitä.
Nytkin on suuri pelko siitä, että valtatyhjiön täyttävät kapinalliset
kuolemanpartioiden johtajat, jotka palvelivat aiempia diktaattoreita.
Helsingin sanomat uutisoi, että kapinallisjohtaja Guy Philippe oli ilmoittanut
johtavansa maassa järjestystä. Hänen joukkonsa olivat teloittaneet lukuisia
Aristiden kannattajia.
IMF:n ohjeet
Aristide palautettiin valtaan 10 vuotta sitten Yhdysvaltojen tuella. Hän oli
tuohon aikaan äärimmäisen suosittu. Hänet oli välissä kaadettu
sotilasvallankaappauksella ja tavalliset haitilaiset odottivat hänen
parantavan elämänoloja.
Aristide kuitenkin hyväksyi Yhdysvaltojen ohjeet taloudenhoitoon. Tämä
tarkoitti uusliberalistista politiikkaa Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan
ja Haitin oman rahaeliitin jättämistä rauhaan. Aristide, joka oli aiemmin
ollut vapautuksen teologian saarnaaja, ja hänen lähipiirinsä vaurastuivat
samaan aikaan kuin haitilaisten enemmistön asiat menivät huonommaksi.
Pinnan alla oli kasvava tyytymättömyys. Kommunistiset ja
Sosiaalidemokraattiset puolueet, jotka olivat olleet Aristiden hallituksessa,
siirtyivät oppositioon. Osa rahaeliitistä oli myös Aristiden politiikkaa
vastaan eri syistä. He olisivat halunneet saada vielä enemmän palveluksia
presidentiltä, kuten tekstiiliteollisuuden kapitalisti Andre Apaista, jolla
on Yhdysvaltojen kansallisuus, josta tuli opposition Ryhmä 184:n johtaja.
Rosvojengit
Aristide vastasi palkkaamalla aseistautuneita joukkoja hajottamaan opposition
rauhallisia mielenosoituksia. Katkeruus loi tilaa rosvojengeille, jotka olivat
palvelleet aiemmin diktaattoreita. Jengit saapuivat maahan naapurimaa
Dominakaanisesta tasavallasta. Jengeihin liittyi myös Aristiden joukosta
eronneita.
Yhdysvallat hyödynsi tilannetta tukemalla opposition vaatimuksia ja luoden
painetta Aristidea vastaan. USA ei halunnut lähettää joukkoja Haitiin, koska
sen tärkeimpänä tavoitteena on murskata vastarinta Irakissa. Niinpä se
painosti Aristidea sopimukseen siviiliopposition kanssa.
USA toivoi, että maan seuraavissa vaaleissa valittaisiin Yhdysvaltoja
kuunteleva presidentti. Tämä sopi Bushin kabinetin haukoille, jotka haluavat
kontroloida Haitia, mutta eivät sotilallisen miehityksen tuomaa hintaa.
Yhdysvallat myös halusi varmistaa, että heillä olisi aseistettujen joukkojen
johdossa mies, johon he voisivat luottaa. Tämä mies on Guy Philippe, entinen
poliisipäällikkö, joka koulutti yhdysvaltalaisia sotilasjoukkoja Equadorissa.
Yleisesti arvioidaan, että hän ei olisi voinut palata Domikaanisesta
tasavallasta Haitiin ilman maan hallituksen ja CIA:n tukea.
Miami Herald –lehden haastattelussa 28 helmikuuta Philippe sanoo ihailevan
Chilen entistä diktaattoria Augusto Pinochettia. ”Pinochet teki Chilestä sen
mikä se on tänään,” laukoi hän.
Ranskan ilmoittaessa lähettävänsä joukkoja Haitiin sen Karibian
siirtokuntasaarilta ei Yhdysvalloilla ollut mahdollisuuksia kuin lähettää myös
joukkojaan maahan varmistamaan asemansa. USA:n johto näki tässä
mahdollisuuden ”humanitaariseen” interventioon, jota voitaisiin käyttää
esimerkkinä jos halutaan hyökätä jonnekin muualle.
Haiti voi kuitenkin muodostua ongelmaksi miehittäjille. Yhdysvallat ja
kansainvälinen media ovat kuvanneet Philippea uutena pelastajana. Monet
haitilaiset kuitenkin toivovat paljon enemmän kuin vain henkilövaihtoa maan
johdossa. Etenkin jos vaihtoehtona on mies, joka on johtanut aiemmin
kuolemanpartioita.
Aiheeseen liittyvät artikkelit:
|