Uusin numero arrow Vanhat numerot arrow 2004 arrow 67 - maaliskuu arrow Hallituksen vaihto Haitissa
Hallituksen vaihto Haitissa PDF Tulosta Sähköposti
Kirjoittanut Juhani Lohikoski   
01.03.2004
Yhdysvallat kaatoi jälleen kerran vaaleilla valitun johtajan. Juhani Lohikoski valottaa Karibian saaren kriisiä.
Murroksen mennessä painoon Haitin tilanne jatkui sekavana. Maan presidentti Jean-Bertrand Aristide poistui maasta Yhdysvaltojen sotilaskoneella samaan aikaan kun USA:n sotilaat saapuivat Haitiin neljännen kerran maan 125 vuotisen historian aikana.

Valkoinen talo sanoo Aristiden eronneen, mutta myöhemmin Aristide sanoi, että yhdysvaltalaiset pakottivat hänet eroamaan ja lähtemään maanpakoon.

Yhdysvaltojen joukot saapuivat Haitiin vain pari päivää sen jälkeen kun ensin Ranskan hallitus ja sitten Yhdysvaltojen ulkoministeri Colin Powell oli ilmoittanut kannattavansa Aristiden eroa.

Heille sillä ei ollut mitään merkitystä, että Aristide oli vaaleilla valittu presidentiksi samaan aikaan kuin Bush. Aristide kuitenkin suurella äänten enemmistöllä, toisin kuin Bush.

Edelliset Yhdysvaltojen interventiot Haitiin ovat tehneet maasta köyhemmän ja epävakaamman. Luoden tilanteen, joka on mahdollistanut diktaattorien valtaan nousun. Yleensä Yhdysvallat on tukenut näitä.

Nytkin on suuri pelko siitä, että valtatyhjiön täyttävät kapinalliset kuolemanpartioiden johtajat, jotka palvelivat aiempia diktaattoreita.

Helsingin sanomat uutisoi, että kapinallisjohtaja Guy Philippe oli ilmoittanut johtavansa maassa järjestystä. Hänen joukkonsa olivat teloittaneet lukuisia Aristiden kannattajia.

IMF:n ohjeet

Aristide palautettiin valtaan 10 vuotta sitten Yhdysvaltojen tuella. Hän oli tuohon aikaan äärimmäisen suosittu. Hänet oli välissä kaadettu sotilasvallankaappauksella ja tavalliset haitilaiset odottivat hänen parantavan elämänoloja.

Aristide kuitenkin hyväksyi Yhdysvaltojen ohjeet taloudenhoitoon. Tämä tarkoitti uusliberalistista politiikkaa Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan ja Haitin oman rahaeliitin jättämistä rauhaan. Aristide, joka oli aiemmin ollut vapautuksen teologian saarnaaja, ja hänen lähipiirinsä vaurastuivat samaan aikaan kuin haitilaisten enemmistön asiat menivät huonommaksi.

Pinnan alla oli kasvava tyytymättömyys. Kommunistiset ja Sosiaalidemokraattiset puolueet, jotka olivat olleet Aristiden hallituksessa, siirtyivät oppositioon. Osa rahaeliitistä oli myös Aristiden politiikkaa vastaan eri syistä. He olisivat halunneet saada vielä enemmän palveluksia presidentiltä, kuten tekstiiliteollisuuden kapitalisti Andre Apaista, jolla on Yhdysvaltojen kansallisuus, josta tuli opposition Ryhmä 184:n johtaja.

Rosvojengit

Aristide vastasi palkkaamalla aseistautuneita joukkoja hajottamaan opposition rauhallisia mielenosoituksia. Katkeruus loi tilaa rosvojengeille, jotka olivat palvelleet aiemmin diktaattoreita. Jengit saapuivat maahan naapurimaa Dominakaanisesta tasavallasta. Jengeihin liittyi myös Aristiden joukosta eronneita.

Yhdysvallat hyödynsi tilannetta tukemalla opposition vaatimuksia ja luoden painetta Aristidea vastaan. USA ei halunnut lähettää joukkoja Haitiin, koska sen tärkeimpänä tavoitteena on murskata vastarinta Irakissa. Niinpä se painosti Aristidea sopimukseen siviiliopposition kanssa.

USA toivoi, että maan seuraavissa vaaleissa valittaisiin Yhdysvaltoja kuunteleva presidentti. Tämä sopi Bushin kabinetin haukoille, jotka haluavat kontroloida Haitia, mutta eivät sotilallisen miehityksen tuomaa hintaa. Yhdysvallat myös halusi varmistaa, että heillä olisi aseistettujen joukkojen johdossa mies, johon he voisivat luottaa. Tämä mies on Guy Philippe, entinen poliisipäällikkö, joka koulutti yhdysvaltalaisia sotilasjoukkoja Equadorissa.

Yleisesti arvioidaan, että hän ei olisi voinut palata Domikaanisesta tasavallasta Haitiin ilman maan hallituksen ja CIA:n tukea.

Miami Herald –lehden haastattelussa 28 helmikuuta Philippe sanoo ihailevan Chilen entistä diktaattoria Augusto Pinochettia. ”Pinochet teki Chilestä sen mikä se on tänään,” laukoi hän.

Ranskan ilmoittaessa lähettävänsä joukkoja Haitiin sen Karibian siirtokuntasaarilta ei Yhdysvalloilla ollut mahdollisuuksia kuin lähettää myös joukkojaan maahan varmistamaan asemansa. USA:n johto näki tässä mahdollisuuden ”humanitaariseen” interventioon, jota voitaisiin käyttää esimerkkinä jos halutaan hyökätä jonnekin muualle.

Haiti voi kuitenkin muodostua ongelmaksi miehittäjille. Yhdysvallat ja kansainvälinen media ovat kuvanneet Philippea uutena pelastajana. Monet haitilaiset kuitenkin toivovat paljon enemmän kuin vain henkilövaihtoa maan johdossa. Etenkin jos vaihtoehtona on mies, joka on johtanut aiemmin kuolemanpartioita.


Aiheeseen liittyvät artikkelit:

 
< Edellinen