|
Joukot pois Afganistanista |
|
|
|
|
Kirjoittanut Juhani Lohikoski
|
|
09.09.2007 |
Kansanedustaja Paavo Arhinmäen mielestä Afganistanin tilanne on muuttunut ja sotatoimet vain syventävät kriisiä.
— Afganistanin tilanne on muuttunut selvästi siitä, kun eduskunta aikoinaan päätti rauhanturvaajien lähettämisestä maahan, näkee Vasemmistoliiton varapuheenjohtajana Arhinmäki. Hänen mukaansa nyt olisi käytävä laaja keskustelu operaation järkevyydestä.
— Kokoomuksen johdolla Suomen ulkopolitiikkaa on suunnattu kohti Natoa ja Yhdysvaltain liittolaisuutta. Ulkoministeri Ilkka Kanervan vierailu Yhdysvaltain ulkoministerin Condoleezza Ricen luona poiki ilmeisesti jonkinasteisen lupauksen lisäjoukkojen lähettämisestä Afganistaniin. Myöhemmin toinen kokoomusministeri Jyri Häkämies sekoili vielä 100 000 kalashnikovin kanssa, lataa Arhinmäki.
Vasemmistoliittolaisen kansanedustajan mielestä vasemmiston pitää olla rauhan puolella ja nousta vastarintaan kun hallitus on puhunut Nato-johtoisen Afganistan operaation laajentamisesta.
— Tästä on keskusteltu paljon vasemmistolaisten rauhanaktivistien kanssa. Kriittinen suhtautuminen Afganistanin operaatioon ei ole vain suomalaista keskustelua. Saksan vasemmisto on lähdössä kampanjoimaan joukkoja pois Afganistanista ja samanlaista henkeä on myös esimerkiksi Hollannissa, kertoo eurooppalaisia kolleegoitaan kesällä tavannut Arhinmäki.
Ilmapommitukset lisänneet vastarintaa
— Afganistanissa on tapahtumassa sama kuin Irakissa, mutta hitaammin. Afganistanilaiset ovat kääntymässä ulkomaalaisia joukkoja vastaan, jotka entistä enemmän koetaan miehittäjiksi. Esimerkiksi ilmapommitukset ja siviilikuolonuhrit ovat kärjistäneet tilannetta, Arhinmäki näkee.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtajan mielestä on enää vaikeaa sanoa, onko Afganistanissa kysymys rauhanturvaamisesta vai sodankäynnistä.
— Nyt pitäisi keskustella siitä, mitä tuetaan ja minkä puolesta taistellaan, kun Suomi osallistuu Afganistanin operaatioon.
— Afganistaniin lisäjoukkojen tai -resurssien lähettäminen olisi avoin valtakirja Yhdysvaltain ja Afganistanin hallinnon politiikalle. Talebanien hirmuhallintoa ei kukaan, ei myöskään aivan valtaosa afganistanilaisista, halua takaisin. Mutta oikeuttaako tämä tukemaan muita tahoja, jotka eivät piittaa ihmisoikeuksista?, kysyy Arhinmäki.
Hän näkee, että Yhdysvaltain liittolaisuuden sijaan Suomen pitää tukea YK:n operaatiota Darfurissa.
— Kansanmurhan on annettu jatkua jo liian pitkään. Tarvittavia resursseja saadaan esimerkiksi vetämällä Suomen joukot pois Afganistanista, Arhinmäki vaatii.
Oikeiston vastaus
Arhinmäki sohaisi kannanotollaan ampiaispesää. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on pitkään pidetty Suomessa politiikan alueena, jossa haetaan laajaa konsensusta. Yleisestä ”yhdessä hyväksytystä” linjasta poikkeavia näkemyksiä ei sallita. Poliittinen eliitti ryntäsi kiireellä vastustamaan Arhinmäen ehdotusta. Kannanottoa kommentoi mm. työnantajapuolueen valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja puolustusministeri Jyri Häkämies sekä puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk.).
Häkämies väitti naisten aseman heikkenevän ja huumeiden tuotannon lisääntyvän, jos Suomi vetäytyy Afganistanista. Korkeaoja pelotteli taasen talebanien hirmuhallinnon paluulla.
Oleellista on huomata sekä puolustusministerin että puolustusvaliokunnan puheenjohtajan lähtevän ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa suoraan leimakirveslinjalle jättäen kokonaan vastaamatta kritiikkiin.
— Nykylinjaa jatkamalla tai sotaa eskaloimalla ollaan luomassa pohjaa talebanien uudelle nousulle. ISAF-joukkojen toiminta sekä Afganistanin hallituksen korruptio ja ihmisoikeusloukkaukset ovat saaneet aikaan talebanien kannatuksen kasvua, vastasi Arhinmäki.
Ihmisoikeustilanne heikentynyt
Keväästä 2006 sekä ISAF-joukkojen menetykset että siviiliuhrien määrä ovat kasvaneet rajusti. Afganistanin presidentti Hamid Karzai itse totesi äskettäin Washingtonissa vieraillessaan, että maan turvallisuustilanne on “varmasti heikentynyt”.
Kaiken lisäksi myös ihmisoikeustilanne on yleisesti ottaen heikentynyt esimerkiksi lehdistövapauden suhteen. Samoin Afganistanin tunnetuimman naisten oikeuksien puolustajan Malalai Joyan erottaminen parlamentista toukokuussa kertoo demokratiakehityksen ottavan tällä hetkellä takapakkia.
— Afganistanin kehitystä, ihmisoikeuksia ja kansalaisyhteiskuntaa on tuettava, mutta sotilaallinen lähestymistapa on tuottamassa vain katastrofin, jolta Korkeaoja haluaa ilmeisesti sulkea silmänsä, sanoo Arhinmäki.
Hänen mielestään Suomen tulisi myös Afganistanin nykyhallintoa rahoittaneena tahona puuttua sen räikeisiin ihmisoikeusrikkomuksiin. Samoin olisi uskallettava puuttua Yhdysvaltain harjoittamaan afganistanilaisten mielivaltaisiin vangitsemisiin ja laajamittaiseen kidutukseen.
Aiheeseen liittyvät artikkelit:
|
Vanhat numerot