|
Stora Enso ilmoitti suurirtisanomisista paperialalla. Terho Laitila pohtii mistä on kyse.
Aina on ollut tiedossa, että kapitalistit ovat kylmäverisiä omaneduntavoittelijoita, jotka vähät välittävät työntekijöiden eduista kun ongelmatilanne on käsillä. Tällä kertaa todistuksen lähes raakalaismaisesta käyttäytymisestä antaa paperijätti Stora Enso, joka aikoo lakkauttaa täysin kannatavia teollisuusyksiköitä Kemijärvellä sekä Haminassa antaen samalla lähtöpassit yli tuhannelle työntekijälleen.
Mikä logiikka ajaa tällaisiin täysin järjettömiltä tuntuviin ratkaisuihin? Eikö osakkeenomistajille enää kelpaa raha? Vai tuleeko kenties rahaa liian vähän? Asian todellista laitaa ja lakkauttamisten syitä ei ainakaan julkisuudessa ole järkevästi selitetty.
Erilaisia arveluita
Asian tiimoilta on esitetty mitä erilaisimpia selityksiä Stora Enson toimenpiteille. Syitä on etsitty Venäjän puutulleista aina Greenpeacen painostukseen asti.
Uskottavampia tulkintoja on ns. ylikapasiteetin karsiminen metsäteollisuudesta. Ajamalla alas kokonaisia sellu- ja paperitehtaita, saadaan tuotteiden hinta nousuun ja samalla osakkeenomistajat tyytyväiseksi. Tuotteen hinnan nousu siis kuittaisi lakkautettavan voitollisena pyörivän yksikön tuoman rahavirran yhtiön omistajille.
Pareriliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen ei ole taipuvainen hyväksymään oikein mitään äskeisistä selityksistä.
— On arveltu, että lakkauttamalla Kemijärven tehdas Stora Enso varmistaisi näin puun saannin muille yksiköille Venäjän puutullikiistan takia. Tämä selitys ontuu pahasti. Neuvotteluthan puutullikiistassahan ovat vielä kesken ja sieltä saattaa hyvinkin tulla suomalaisten kannalta myönteinen ratkaisu.
Myöskään ongelmiin Greenpeacen kanssa Ahonen ei suoralta kädeltä tehtaan alasajon syyksi suostu uskomaan.
— On totta, että Kemijärvi on keski-euroopassa jossain määrin kirosana luonnonsuojelupiireissä. Tästä päätellään, että Stora Enso lopettaisi Kemijärven sellutuotannon imago- ja mainesyistä.
— Samaan aikaan Stora Enso kuitenkin painottaa käyttävänsä jatkossakin metsälapin puuta tuotannossaan. Ympäristönsuojelulliset syyt eivät siis mitenkään voi olla lakkautuksen taustalla. Päin vastoin puu Lapista jouduttaisiin kärräämään paljon kauempana oleviin sellutehtaisiin vaikkapa Varkauteen, mikä lisäisi kuljetusten mukanaan tuomaa ympäristön kuormitusta, toteaa Jouko ahonen.
Ahonen sanoo miettineensä Stora Enson toimenpiteiden motivaatioita paljonkin unettomina aamuyön tunteina.
— Ei minulla mitään varmaa tietoa asiasta ole. Oletan kuitenkin taustalla piilevän seikkoja, joita nyt ei julkisuudessa ole esitetty. Yleensä ihmiset ovat rationaalisia päätöksiä tehdessään, joten jokin selvä syy tällekin ratkaisulle on löydyttävä.
Ahonen kummeksuu päätöstä lakkauttaa tuotantolaitos jonka tuotto sijoitetulle pääomalle on 13 % täysin järjettömänä.
— Nyt ei ole edes liikatuotantoa sellusta joten tuotteesta saa hyvän hinnan, ihmettelee Ahonen.
Ahosen arvelut toimenpiteiden syiksi liittyvät koko alan uudelleenjärjestelyihin.
— Ihmetyttää vaan tämä mielettömän nopea aikataulu, jolla alasajopäätöksiä tehdään. Ja kun mielikuvitus laukkaa, tulee mieleen toimitusjohtaja Jouko Karvisen puheet koko toimialaa koskevista rakennejärjestelyistä. Käynnissä voi olla kilpailijoiden kanssa tehty reviirien uudelleenjako, jossa Stora Enso on luvannut joillekin lakkauttaa Kemijärven sellutehdas, sanoo paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen.
Perkele mellastaa paperialalla
Kapitalismia on joskus kutsuttu perkeleen projektiksi maan päällä. Ainakin paperiporvarit tuntuvat käyttäytyvän kuin pirun riivaamana välittämättä ihmisten ja kokonaisten paikkakuntien kohtaloista. Rumaa jälkeä syntyi hetki sitten Voikkaalla ja nyt on menossa helvetillinen kiirastuli Kemijärvellä, Haminassa ja Anjalassa.
Tehtaiden työntekijöille uskoteltiin toiminnan jatkuvan Kemijärvellä vajaa vuosi sitten tehtyjen investointien muodossa ja painostamalla Summan paperitehtaan työntekijät tinkimään eduistaan.
Vasemmistoliiton lappilainen kansanedustaja Markus Mustajärvi aivan oikeutetusti ei edes yritä ymmärtää Stora Enson saatanallisia toimenpiteitä, jotka sysäävät useita perheitä epätoivoon ja katkeruuteen.
— Joskus tuntuu, että piru on ottanut meidät, varsinkin itä-lappilaiset, silmätikukseen ja koettelee uskoamme. On tällä pimeyden ruhtinaalla nimikin. Se on rajoittamaton kapitalismi, kuvailee Mustajärvi.
Mustajärvi syyttää Stora Ensoa ”Amerikan törttöilyistä”, jonka maksumiehiksi mm. kemijärveläiset nyt joutuvat.
— Stora Enson Amerikan valloitus tuli maksamaan suorana kauppahintana kolme ja kaikkinensa yli viisi miljardia euroa. Kun operaatio epäonnistui, haettiin maksumiehiksi kaikkein syyttömimmät, eli kannattavien tehtaitten työntekijät.
Markus Mustajärvi moittii Stora Enson toimitusjohtajaa Jouko Karvista sosiaalisen mielenlaadun puutteesta.
— Karvinen toisti aiemman kantansa Kemijärvellä vieraillessaan, että tehdas lopetetaan eikä sitä myydä halukkaille ostajille. Samaan aikaan hän totesi, että raaka-aine kyllä lapista kelpaa, jos se saadaan tarpeeksi halvalla.
— Tällaiseen Karviseen ei tehoa vetoaminen sosiaaliseen mielenlaatuun tai oikeudenmukaisuuteen, koska hänellä ne ovat alisteisia osakekurssille. Mitä raaempi päätös, sitä rivakampi kurssinousu, niin kuin nähtiin. Eikä Karvisen päätä kääntänyt myöskään tieto siitä, että Kemijärven sellutehdas on parhaimpana vuonna antanut Stora Ensolle konserniavustusta 40 miljoonaa euroa, toteaa Mustajärvi.
Mustajärvi ihmettelee kovasti valtiovallan välinpitämättömyyttä ja avutonta polvistumista Stora Enson kylmäverisyyden edessä. Kemijärven tehtaan lakkauttaminen vaikuttaa kauttaaltaan koko tuotantoketjuun ja on paikallisesti raskas isku paljon syvemmälle.
— Valtiovallalla, siis hallituksen ministereillä, varsinkin pääministeri Vanhasella ja puolustusministeri Häkämiehellä, olisi ollut mahdollisuus estää Kemijärven tehtaan lakkauttaminen. He eivät sitä halunneet tehdä, koska palvovat markkinavoimia. Hallituksen työnjaon mukaan ministeri Häkämiehen olisi tullut katsoa myös valtion omistajaohjauksen perään.
— Valtiolla on suoraan 12,5 prosentin osakeomistus Stora Ensosta ja kolmasosa yhtiön määräysvallasta. Se mahdollistaisi tiukankin omistajaohjauksen, mutta hallitus haluaa viedä kehitystä toiseen suuntaan, manailee kansanedustaja Mustajärvi.
Aiheeseen liittyvät artikkelit:
|
Vanhat numerot 
