|
|
|
Pääkirjoitus: Kohti Kööpenhaminaa |
|
|
|
|
Kirjoittanut Päätoimitus
|
|
14.12.2009 |
|
Maailman poliittinen eliitti kokoontuu pian YK:n ilmastokokoukseen Kööpenhaminaan. Kokouksen lähestyessä tekopyhä nokittelu päästövähennyksistä eri maiden välillä lisääntyy – puheiden tasolla. On kuitenkin helppo luvata radikaaleja päästövähennyksiä seuraavien kymmenien vuosien aikana kun ei tarvitse tehdä mitään juuri nyt. Harva tulee miettineeksi sitä tosiasiaa, että sama porukka joka nyt hurskastelee komeilla ilmastonmuutoksen vastaisilla puheilla, on itse asiassa päävastuussa ympäristön tuhoamisesta. Heidän vakuuttelujaanko meidän tulisi uskoa? Päästöt ovat vain yksi oire ja sairaus on nimeltään kapitalismi. Ja kyllä paska on paskaa, ei se siitä viherpesuilla kullaksi muutu. Loppujen lopuksi on melko samantekevää minkälaisin päätöslauselmin kokous päätyy, järjestelmä kun on tuhoon tuomittu olkoot sen vihreyden aste mikä hyvänsä.
Päättäjät eivät ole Kööpenhaminassa keskenään. Huippukokouksen vastaisiin protesteihin on saapumassa kymmeniä tuhansia ihmisiä eri puolilta Eurooppaa. Mobilisaatio on saanut Tanskan hallituksenkin hermostumaan ja säätämään poikkeuslain, jonka nojalla poliisi saa huomattavan laajat valtuudet pidättää ja vangita mielenosoittajia. Viranomaisen häirintä, joka normaalisti johtaa sakkorangaistukseen, voi joulukuussa johtaa jopa 40 päivän vankeusrangaistukseen. Pelottelulla ei kuitenkaan ole ollut toivottua vaikutusta: touhu on päinvastoin ärsyttänyt mielenosoitusten järjestäjiä ja osallistujia. Keskustelupalstoilla ja foorumeilla puheet ovat arkailun sijaan muuttuneet vihaisemmiksi ja päättäväisemmiksi.
Myös Suomesta Kööpenhaminaan on lähdössä monisatapäinen joukko mielenosoittajia. Vasemmistonuorten ja muiden kansalaisjärjestöjen bussikuljetuksilla matkaan on lähdössä jopa 300 henkilöä. Määrällisesti kyseessä taitaa olla suurin mobilisaatio protestimatkalle sitten vuoden 2001 Göteborgin huippukokouksen. Mikä saa näin suuren määrän nuoria ihmisiä lähtemään pitkälle ja vaivalloiselle matkalle Tanskaan mieltä osoittamaan? Ja olennaisempi kysymys: miten samat ihmiset saadaan mukaan mielenosoituksiin ja muihin poliittisiin aktioihin kotimaassaan? Siinä tuhannen taalan kysymys vasemmistolaisille toimijoille. (MM)
|
|