|
|
|
Lakko-oikeus kapitalistien ja oikeiston tulilinjalla |
|
|
|
|
Kirjoittanut Terho Laitila
|
|
10.06.2012 |
Viime aikoina valtajulkisuudessa on pulpahtanut yhä useammin esille uutinen, joka on viitannut työntekijöiden lakko-oikeuden heikentämiseen. Näyttäisi siltä, että poliittinen oikeisto ja työnantajajärjestöt kapitalistikäskijöidensä ohjeistuksella olisivat lähteneen ajamaan merkittäviä rajoituksia työntekijöiden työtaisteluvapauteen. Vaikka työtaisteluvapaus kuuluu perus- ja ihmisoikeuksiin, tuntuu painostus asiaa kohtaa vain voimistuvan.
MURROS kysyi ”Työtaistelu oppaan” kirjoittajalta, oikeustieteen lisensiaatti Kalevi Höltältä mitä lakko-oikeus tarkoittaa ja miksi se on kapitalisteille ja myös ay-liikkeen johdolle punainen vaate, jota ei saisi käyttää tai edes mainita neuvotteluissa varteenotettavana vaihtoehtona vaatimusten läpiviemiseksi?
MURROS kysyi ”Työtaistelu
oppaan” kirjoittajalta, oikeustieteen lisensiaatti Kalevi Höltältä mitä
lakko-oikeus tarkoittaa ja miksi se on kapitalisteille ja myös ay-liikkeen
johdolle punainen vaate, jota ei saisi käyttää tai edes mainita neuvotteluissa
varteenotettavana vaihtoehtona vaatimusten läpiviemiseksi?
--- Työnantajapiirit ovat vuodesta toiseen hyökänneet lakko-oikeutta vastaan. Viime aikoina on erityisesti yritetty saada lainsäädännöllä rajoituksia sen varjolla, että lakosta aiheutuu vahinkoa myös ulkopuolisille. Tosin vastaavasti työnantajan lomautuksista ja yritysten siirtymisestä ulkomaille aiheutuu myös vahinkoa koko yhteiskunnalle, vertaa Kalevi Hölttä.
--- Tarkoitus on saada aikaan pakkosovintomenettely Tanskan ja Norjan malliin. Siellä oikeistososiaalidemokraattien johdolla on viety korporatismi niin pitkälle, että lakko-oikeuskin on lähes monopolisoitu vain hyväksytyille ammattiyhdistyksille. Lain mukaan valtio voi asettaa erityisen lautakunnan määräämään riitatilanteissa työehtosopimuksen sisällön. Sopimusvapautta on siis rajoitettu kovin ottein. Kun työehtosopimus määrätään voimaan valtion päätöksellä, alkaa myös työrauhavelvollisuus. Sen vastaiset työtaistelut johtavat isoihin korvauksiin.
Höltän mukaan lakko-oikeuden sijasta voi yleisemmin puhua työtaisteluvapaudesta, joka on vallitsevana koko Euroopassa. Se tarkoittaa vapautta yksin ja yhdessä järjestää työtaistelutoimia ilman, että valtio estää sitä. Lakko-oikeus taas tarkoittaa työntekijän oikeutta suhteessa työnantajaan. Se ilmenee siinä, että lakon jälkeen on oikeus jatkaa työsuhteessa, eikä työnantaja saa lakon vuoksi muutenkaan loukata työntekijän oikeuksia.
Esimerkiksi Britanniassa ja Tanskassa ei ole lakko-oikeutta tässä mielessä. Suomessakin se on rajallinen, kun työsopimuslailla – ay-liikkeen myötävaikutuksella – huononnettiin laittoman irtisanomisen vuoksi tuomittavia vahingonkorvauksia. Periaatteessa Suomessakaan työnantaja ei saa lakon takia irtisanoa työntekijöitä.
Perustuslain suoja
Lakko-oikeus on Suomessa oikeuskirjallisuudessa katsottu yksimielisesti perustuslain suojaa nauttivaksi perusoikeudeksi.
--- Perustuslain 13 pykälässä on taattu ammatillinen järjestäytymisoikeus ja sen myötä lakko-oikeus. Sitä tukee työsopimuslain 7 luvun 2 pykälä, jonka mukaan työntekijää ei saa irtisanoa sillä perusteella, että hän on osallistunut työehtosopimuslain mukaan sallittuun työtaisteluun tai mihin tahansa työtaisteluun, jonka on järjestänyt työntekijäyhdistys, sanoo Hölttä.
Työntekijäyhdistyksiä ovat ammattiliitot, ammattiosastot ja muutkin työntekijöiden etuja ajamaan perustetut yhdistykset.
--- Suomen lain ohella lakko-oikeus on turvattu lukuisilla kansainvälisillä ihmisoikeussopimuksilla, joista mainittakoon YK:n yleissopimus taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista (TSS-sopimus), Euroopan Neuvoston sosiaalinen peruskirja ja Euroopan ihmisoikeussopimus. Viimeksi myös EU:n perusoikeuskirjaan otettiin nimenomainen lakko-oikeuden turvaava määräys. Kaikki nämä sopimukset ovat Suomessa voimassa lain veroisina sääntöinä, valaisee Hölttä.
Työrauhavelvoite ja laiton lakko
Työehtosopimuslaki sisältää työrauhavelvollisuuden, joka liittyy työehtosopimuksen voimassaoloon ja Hölttä toteaakin, että tässä mielessä on olemassa laittomia lakkoja.
--- Laiton lakko on sellainen, jonka työehtosopimukseen sitoutunut liitto tai yhdistys järjestää työehtosopimuksen ollessa voimassa. Edellytyksenä on lisäksi, että lakko tai muu painostustoimi kohdistuu johonkin työehtosopimuksessa sovittuun asiaan, kuten esimerkiksi palkkoihin.
Työrauhavelvoite on relatiivinen eli suhteellinen.
--- Se kattaa lain mukaan vain työehtosopimukseen kohdistuvat painostustoimet. Lisäksi se koskee vain sidottuja yhdistyksiä. Yksittäisten työntekijöiden työtaistelu on aina laillinen eikä yksityistä työntekijää voi panna vastuuseen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, muistuttaa Hölttä.
Myös ns. poliittiset työtaistelut ovat laillisia.
--- Poliittinen työtaistelu tarkoittaa valtioon tai muuhun julkiseen laitokseen kuten kaupunginhallintoon kohdistuvaa painostusta, joka useimmiten on luonteeltaan eräänlainen mielenosoitus ja sellaisena myös yksi poliittiseen keskusteluun osallistumisen muoto. Työrauhavelvollisuus ei koske poliittisia työtaisteluja, vaan niitä voi demokraattisessa yhteiskunnassa järjestää vapaasti. Myös myötätuntotaistelu, jossa ei vaadita itselle mitään etuja on laillinen, eikä työrauhavelvollisuus koske sitä.
--- Käytännössä niin sanotuilla laittomilla työtaisteluilla tarkoitetaankin vain sellaista toimintaa, jota ammattiosasto ei ole estänyt sille kuuluvan työrauhavelvollisuuden mukaan. Vaikka työntekijöiden lakko sinänsä on laillinen, liitto ja osasto voidaan tuomita työtuomioistuimessa hyvityssakkoon sillä perusteella, että ne eivät ”riittävästi” ole toimineet työrauhan ylläpitämiseksi.
--- Virkamiehillä voi tulla kysymykseen myös yksilökohtainen vastuu, mikä on huomattava eriarvoisuus. Virkamiehen asema on käytännössä sama kuin työntekijän asema, jos ei korkeinta virkamiesjohtoa oteta lukuun, sanoo Hölttä.
Punainen vaate kapitalistille
Hölttä toteaa, että lakko on aina punainen vaate kapitalistille, koska kysymyksessä on riita taloudellisesta edusta eli lisäarvosta.
--- Sen vuoksi on käynnissä jatkuva kampanja lakko-oikeuden kieltämiseksi tai ainakin rajoittamiseksi. Uutena keinona viime aikoina on ollut myös liittojen johdon syyttäminen rikoksesta, jos lakkoa ei ole järjestetty pelisääntöjen mukaan. Pelisäännöt on määritelty työriitojen sovittelulaissa, jonka mukaan työnseisauksesta on ilmoitettava kahta viikkoa ennen.
--- Kapitalistiseen yhteiskuntaan kuuluu luokkaristiriita ja pääoman etu on voiton saaminen omistuksen perusteella tuotantovälineiden omistajille. Sitä suurempi tämä voitto on, mitä enemmän työn tuloksesta jää lisäarvona työnantajalle. Tämä on perusristiriita työn ja pääoman välillä. Mitä pienempi palkka, sitä suurempi voitto, kiteyttää Hölttä.
Myös ay-liike karttaa lakkoja
Työtaisteluja halutaan välttää myös ay-liikkeessä, koska ne ovat tietysti raskaita työntekijöille. Yhä isompi syy on, että liittojen voimakkaasti kasvanut omaisuus ja puoluetuki on vaarassa vähentyä työtaistelun pitkittyessä.
--- Ammattiliittojen rooli taistelujärjestöinä on pahasti haalistunut. Luokkataistelun on korvannut pääsy kolmikantaneuvotteluihin sopimaan ylätasolla varsin laajalti jopa eduskunnalle kuuluvista asioista. Tälle korporatiiviselle kehitykselle ei näy loppua, vaikka välillä ei tehtäisikään tulopoliittisia kokonaisratkaisuja. Korporatismi alkuperäisessä merkityksessään kukoisti Mussolinin ajan Italiassa, mutta nyt se uusissa muodoissaan on olennainen osa sosiaalidemokratiaa.
Höltän mielestä tämä merkitsee työväenluokan eliitille näennäistä kanssahallitsijan roolia.
EU rajoittaa työtaisteluoikeutta
Pahimpia virheitä Höltän mielestä ay-liikkeeltä oli kiihkoilu EU-jäsenyyden puolesta.
--- EU:ta mainostettiin oikeistodemarien suulla röyhkeästi jopa eräänlaisena työväenliikkeen kansainvälisen solidaarisuuden keskuksena ja demokratian laajentumisena. Sittemmin Vasemmistoliittokin hyväksyi jopa EU:n yhteisen valuuttasopimuksen, jota edes Keskusta ei hyväksynyt. Nyt alkaa laajemmin valjeta synkkä totuus.
EU on pääomien puolustamiseksi koottu ylikansallinen valtakeskittymä, jolla on myös oman armeijansa.
--- EU:n oikeus on hyväksytty jopa Suomen perustuslakia ylemmäksi, mikä on jo näkynyt työtaisteluoikeuden rajoittamisena Viking Linen tapauksessa. EU:n tuomioistuin on laatinut omia rajoituksiaan työntekijöiden työtaisteluvapaudelle silloin kun on kysymys EU:n kaikkein pyhimmästä eli pääomien vapaasta oikeudesta sijoittua mihin katsoo hyödylliseksi.
--- Tällaisia uusia sääntöjä on muun muassa vaatimus työtaistelun mitoittamisesta niin sanottuun oikeaan suhteeseen verrattuna tavoiteltuun päämäärään sekä työtaistelun salliminen vai ”viimeisenä keinona”. Toistaiseksi nämä rajoitukset koskevat vain EU:n perusvapauksiin liittyviä työtaisteluja eli tilanteita, joissa työtaistelu haittaa vapaata kauppaa. Suomen sisäisiä työriitoja ei EU:n tuomiovalta koske, toteaa Kalevi Hölttä.
TERHO LAITILA
|
|
